Niin kauan kun purjeet vetävät, repaleisetkin, kannattaa kulkea. Maailma hioo miestä, varsinkin pitkät jonot ja odotus. Hymyllä pärjää sielläkin, missä rahat ja kielitaito loppuvat. Olen käynyt elämäni aikana noin 130 kertaa 34:ssä maassa. Kaikkein vaikuttavimpana paikkana näkemistäni pidän edelleen Israelia ja erityisesti Jerusalemia. Toinen mykistävä paikka on New York City kaikkine ihmeellisyyksineen. Vasta sitten tulevat Australia, Singapore, Italia, Kroatia, Pariisi ja muut.
lauantai 21. syyskuuta 2013
Pariisi 09/2013
Pariisilla on oma vetovoimansa, tunnelmansa, henkensä.
Enää en lähtisi autolla sinne niinkuin joskus ennen.
Valitsin hotellin, Triangle D'OR Madeleinelta, siis Roissybussin päätepysäkin läheltä. Paikka on otollinen liikuskelulle.
Hotelli oli tavanomaisen pieni pariisilainen, mutta erikoisesti, musiikkihenkisesti sisutettu, siisti ja puhdas. Palvelu oli myös erittäin ystävällistä, jota se ei aina Pariisissa ole.
Jätettyämme tavarat huoneeseen, hyppäsimme metroon suuntana Montmartre, jonne menimme syömään. Loppumatkan Sacre Coureen menimme Funicularilla. Alas tulimme kävelemällä Pigallelle. Ei ole Pigallekaan enää niin kuin ennen 70-luvulla. Katukahvilassa saa rauhassa juoda espressonsa kenenkään häiritsemättä tai tarjoamatta mitään.
Seuraavana päivänä jonotimme Louvreen pääsyä toista tuntia. Monaliisan hymy ei ainakaan minuun tehonnut, mutta monet muut työt kyllä. Vessakulttuurissa olisi tässä sivistyksen kehdossa kyllä toivomisen varaa.
Sitten taas metroon ja Sainte Chapellelle päin. Kaatosade toimi hovimestarina, joka ohjasi meidät ensin syömään, ja oikein hyvään pariisilais-brasserieen. Olimme tyytyväisiä, että näin kävi. Sitten vain täydellä masulla kirkkoon.
Illan päätteeksi kävimme Lafayettessä pikkuostoksilla ja syömässä pakolliset Macaronit, palan painikkeena lasillinen hyvää shampanjaa.
Seuraavana päivänä menimme Musee d'Orsayhin. Jonotusaika alle tunnin ja napakymppivalinta. Jos jossakin, niin juuri siellä Pariisissa käydessä kannattaa käydä. 5.kerroksen impressionismin näyttelyssä sai katsella hengityetäisyydeltä Edouard Manetia, Claude Monetia, Pierre-Auguste Renoiria, Vincent van Goghia niin, että hengästytti. Pidin erityisesti Monetin lumpeista. Myös ykköskerroksen naturalistiset taulut olivat mykistävia.
Maailman taiteen kolme pää aihealuetta ovat sankaruus, erotiikka ja kristillinen usko ja juuri tässä järjestyksessä.
Nämä aiheet ovat innoittaneet ehkä eniten taiteilijoita; varmaankin niihin ladattujen suurien jännitteiden vuoksi.
Pisteenä I:n päälle saimme kuin sattumalta illaksi liput Champs Elyseen Lidoon, jossa räpyttelimme silmiämme kun melkein naapurin rouva tuli tyttärensä kanssa viereiseen pöytään. Hän palasi samalla lennolla meidän kanssa ja sai näin kyydin lentoasemalta kotiin, tytär lähti Maltalle ja Poika oli lähtenyt edellisenä päivänä San Fransiscoon.
Tunnisteet:
Australia,
Cavtat,
Dubrovnik,
Fuerteventura,
Italia,
Jandia,
Kanaria,
kirkko,
Kroatia,
Louvre,
Muse d'orsay,
NYC,
Pariisi,
Rooma,
Sacre Cour,
Saint Chapelle,
Singapore
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti